Voiko matalataajuushoidoilla olla liikunnan kaltaisia vaikutuksia mieleen ja kehoon? Voiko matalataajuinen värähtely korvata liikuntaa?
Miten matalataajuushoidot/matalataajuinen värähtely voisivat mahdollistaa ja tukea liikuntaa sekä tuottaa ennen kaikkea liikunnan hyötyjä keholle ja mielelle?
Ensin hiukan perustietoa matalataajuushoidoista
Matalataajuushoidolla tarkoitetaan matalataajuisen siniäänen terapeuttista käyttöä. Äänistimulaatio ohjataan laitteiston kautta ihmisen kehoon. Matalataajuushoidoissa käytettävissä laitteissa käytetään siniääntä, joka on kaikkein yksinkertaisinta olemassa olevaa ääntä. Menetelmässä käytettävän siniäänen korkeus vaihtelee tyypillisesti 20-100 Hz:n välillä. Lisäksi keskeistä on äänivärähtelyn voimakkuuden vaihtelu. Nopeampi vaihtelu koetaan aktivoivana ja hitaampi rauhoittavana. Matalataajuinen äänivärähtely synnyttää myötävärähtelyä kehon eri osissa. Kun kehon lihakset ja kudokset värähtelevät äänistimulaation mukana, ylimääräinen jännitys laukeaa niistä, verenkierto paranee, kehon osat lämpenevät, kuona-aineet kulkeutuvat nopeammin pois ja aivojen hapen saanti paranee.
Matalataajuushoidot ja liikunta – voiko niillä olla samankaltaisia vaikutuksia?
Kuvassa Neurosonic Pro-tuoli. Muita matalataajuista värähtelyä tuottavia Neurosonic laitteita ovat Divaani, mobiilipatja, moottorisänky ja TV-tuoli. Kaikissa laitteissa on samat ohjelmat (8).
Tutkimus lihasten värähtelyn vaikutuksesta luihin
Tutustukaamme lääketieteellisiin tutkimuksiin. Tiedetoimittaja Jani Kaaron ajatuksia ja professori Clinton Rubinin tutkimuksia:
Matalataajuinen värähtely voi aiheuttaa lihasten värähtelyä, ja tämän mekanismin kautta sillä voi olla liikunnan kaltaisia vaikutuksia. Hyvä esimerkki tästä löytyy tutkimuksesta, josta kerrottiin Hyvä terveys -lehden numerossa 3/2008 (Uutta lääketieteessä, Jani Kaaro: ”Värinä virittää luuviulun, jos haluat välttää osteoporoosia, liikuta lihaksiasi”). Artikkelissa kuvattiin professori Clinton Rubinin tutkimuksia, joita hän on tehnyt Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa. Rubin havaitsi, että säännöllinen, vain muutaman minuutin altistus hyvin matalataajuiselle värinälle – joka on voimakkuudeltaan kännykän värinähälytyksen luokkaa – voi vahvistaa ihmisen luita. Näillä heikoilla värinöillä saavutettiin osteoporoosin hoidossa yhtä hyviä tuloksia kuin voimakkailla iskurasituksilla.
Rubinin mukaan matalataajuisen värähtelyn hyödyt osteoporoosin hoidossa ovat yksinkertaisia: tähän asti osteoporoosin ehkäisyssä on keskitytty lähinnä luustoon, mutta lihasten rooli on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lähes kaikki luuhun kohdistuva rasitus tulee kuitenkin lihaksista. Lihakset toimivat ikään kuin pieninä moottoreina, ja niiden supistuessa ne värähtelevät noin 20-60 kertaa sekunnissa. Nämä värähtelyt välittyvät suoraan luihin. Kun liikutamme käsiämme, jalkojamme tai kehoamme, triljoonat heikot värähtelyt kulkeutuvat luitamme pitkin ja kertovat niille, että keho on aktiivinen ja tarvitsee vahvat luut.
Värähtelyyn perustuva terapia
Rubinin kehittämässä ”terapiassa” potilas seisoo tai istuu pyöreällä, tarjottimen kokoisella tärisevällä alustalla päivittäin 10-15 minuuttia. Tämän hoidon tarkoituksena on voimistaa lihasten luontaisia värähtelyjä, mikä auttaa korvaamaan luonnollista värähtelyä erityisesti niillä ihmisillä, joilla lihasten värähtely on vähentynyt. Parhaat todisteet värähtelyn hyödyistä saatiin tutkimuksessa, jossa kehitysvammaiset ja liikuntarajoitteiset lapset altistettiin säännölliselle värinälle. Kuuden kuukauden seurannan jälkeen näiden lasten luuntiheys oli kasvanut yli 6 prosenttia, kun taas kontrolliryhmän jäsenet olivat menettäneet lähes 12 prosenttia luutiheydestään. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.
Rubin uskoo, että värähtely vaikuttaa lopulta kantasoluihin. Havainnot, joiden mukaan värähtely edistää myös muiden kudosten hyvinvointia, tukevat tätä käsitystä. Rubinin tutkimusryhmä on äskettäin osoittanut, että värähtely voi lisätä paitsi luiden, myös lihasmassan kasvua.
Värähtelyn ja lihasten vuorovaikutus
Vielä enemmän huomiota on saanut kuitenkin tutkimus, jonka mukaan värinä vähentää rasvakudoksen muodostumista. Tutkimuksessa vertailtiin kahta hiiriryhmää, joista toinen altistui värinälle 15 minuuttia päivässä 15 viikon ajan, toinen ei. Molemmat elivät samanlaisissa olosuhteissa ja söivät samaa ruokaa. Kokeen päätteeksi väristetyt hiiret olivat vain aavistuksen verran hoikempia kuin kontrolliryhmän hiiret, mutta niiden massa oli lihasta. Värinälle altistetuissa hiirissä oli 28 prosenttia vähemmän rasvaa. Rubinin mukaan sekä luu-, lihas- että rasvasolut saavat alkunsa samoista kantasoluista mutta ne reagoivat eri tavalla tärinään. Kantasolujen kielellä tärinä ilmeisesti tarkoittaa, että muutu luuksi ja lihakseksi; sen puuttuminen taas tarkoittaa, että nyt voi muuttua rasvasoluksi.”
Matalataajuushoitolaitteilla tuotettu värähtely on taajuudeltaan 20-100 Hz, eli samaa taajuusaluetta Rubinin tutkimuksessa käytetyn värähtelyalustan kanssa. Matalataajuusvärähtelyä tuottavat laitteet ovat lisäksi käytännöllisiä, miellyttäviä ja ergonomisia laitteita, joissa tuo edellä mainittu värähtely voidaan kohdistaa koko kehon alueelle ja säätää kehonosakohtaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Tutkimus liikunnan vaikutuksesta aivoihin ja stressinsäätelyyn
Eikä tässä vielä kaikki. Katsotaanpa vaikutuksia aivoihin lääkäri Anders Hansenin kanssa. Lääkäri Anders Hansen on kirjassaan: Aivovoimaa, näin vahvistat aivojasi liikunnalla (2017) käsitellyt liikunnan hyödyllisiä vaikutusmekanismeja aivoille, keholle ja stressinsäätelylle ja todennut muun muassa, että lihaksissa piilee stressinpuhdistuslaitos.
Lihaksiston rooli stressin puhdistamisessa
Laboratorio-oloissa on kehitetty ryhmä geenimanipuloituja hiiriä, joiden lihaskunto on jo syntyessä erinomainen ja joiden on todettu olevan lähes immuuneja stressille. Näiden hiirten lihaksissa on proteiinia, joka neutraloi stressin vaikutuksesta muodostuvaa kynureniinia. Kynureniini on vaarallista aivoille, mutta lihakset neutraloivat sitä.
Sama neutralointimekanismi löytyy myös ihmisten lihaksista, jotka ilmeisesti muiden tehtäviensä ohella toimivat tämän vahingollisen stressiaineen puhdistuslaitoksena. Lihakset suojaavat aivoja kynureniinilta suunnilleen samoin kuin maksa puhdistaa verestä muita vahingollisia aineita. Lihasvoimaharjoittelu auttaa stressiä vastaan. Liikunta tekee hyvää stressistä tai ahdistuksesta kärsiville monella eri mekanismilla.
Kortisolitasojen hallinta liikunnan avulla
Kortisolitaso laskee aina liikunnan jälkeen eikä nouse yhtä vahvasti seuraavassa stressaavassa tilanteessa. Stressijärjestelmän jarrupolkimet, hippokampus ja otsalohko, vahvistuvat ja hillitsevät paremmin hätämoottorina toimivaa mantelitumaketta. Aivojen jarrujärjestelmä GABA aktivoituu ja GABAn aktivoiminen helpottaa nopeasti ja tehokkaasti stressiä. Lihakset kasvavat ja neutraloivat paremmin kynureniinia. Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan. GABAn aktivoimiseen riittää kävely, mutta tehokkaampaa on juosta tai pyöräillä. Tutkimusten mukaan liikunta lisää GABA-aktiivisuutta erityisesti aivokuoren alla sijaitsevissa aivojen osissa samoilla alueilla, joilla stressi yleensä muodostuu.
GABA-järjestelmän aktivointi
GABA (Gamma-aminobutyric acid) rauhoittaa aivoja ja hillitsee aivosolujen aktiivisuutta kuin ”palosammutin”. Ja kun aktiivisuus vähenee aivoissa, stressintunne katoaa. GABAn aktivoiminen helpottaa siis nopeasti ja tehokkaasti stressiä- ja sen saa aktivoitua yhtä lailla alkoholilla kuin rauhoittavilla pillereilläkin.
Kaikeksi onneksi GABAn voi aktivoida alkoholin ja pillereiden lisäksi liikunnalla. GABAn aktivoimiseen riittää kävely, mutta tehokkaampaa on juosta tai pyöräillä. Tutkimusten mukaan liikunta lisää GABA-aktiivisuutta erityisesti aivokuoren alla sijaitsevissa aivojen osissa samoilla alueilla, joilla stressi yleensä muodostuu. Koska GABA-aktiivisuus lisääntyy juuri siellä, liikunta iskee suoraan stressin ytimeen.
Liikunta rauhoittaa stressijärjestelmää. Hippokampusta ja otsalohkon etuosaa (prefrontaalikorteksi) voidaan vahvistaa liikunnalla. Prefrontaalikorteksissa sijaitsee mm. kyky hillitä impulsseja ja taito ajatella abstraktisti ja analyyttisesti. Stressitilanteissa otsalohkon tehtävä on estää tunteiden ylireagointi ja järjenvastainen toiminta. Otsalohkon eli aivojen ajattelevan osan vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää stressin hillitsemisessä. Heti kun keho lähtee liikkeelle, verenkierto nopeutuu myös aivoissa ja otsalohko saa enemmän voimaa ja alkaa toimia paremmin.
Liikunnan pitkäaikaiset vaikutukset stressinhallintaan
Kun liikuntaa jatketaan pidempään, otsalohkoon muodostuu uusia verisuonia, jotka parantavat veren- ja hapensaantia sekä tehostavat kuona-aineiden poistumista. Säännöllinen liikunta vahvistaa yhteyttä otsalohkon ja mantelitumakkeen välillä, mikä helpottaa mantelitumakkeen hallintaa. Pitkäkestoinen fyysinen aktiivisuus voi myös hieman kasvattaa otsalohkoa. Jotta otsalohko kehittyisi paremmaksi mantelitumakkeen hillitsijäksi, liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti kuukausien ajan, ei vain muutamana päivänä.
Parhaat vaikutukset hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn alkavat näkyä, kun liikuntaa jatketaan säännöllisesti parin kuukauden ajan. Joidenkin tutkimusten mukaan HPA-akselin aktiivisuuden rauhoittaminen liikunnan avulla voi myös parantaa itseluottamusta, mikä liittyy läheisesti stressin ja ahdistuksen hallintaan.
Hyväkuntoinen keho käsittelee stressiä paremmin. Esimerkiksi juoksu, pyöräily tai muu fyysisesti raskas liikunta nostaa kortisolitasoa, koska keho reagoi rasitukseen stressillä. Kun harjoitus on ohi, kortisolitaso laskee jopa matalammalle kuin ennen liikuntaa. Säännöllinen liikunta vähentää vähitellen kortisolitasojen nousua jokaisen harjoituksen aikana, ja harjoituksen jälkeen taso laskee entistä alemmas. Pitkällä aikavälillä liikunta myös lieventää kehon stressireaktioita muissa tilanteissa, ei pelkästään liikunnan aikana.
Yksinkertaistettuna: liikunta opettaa keholle, että stressiin ei tarvitse reagoida voimakkaasti.
Miten nämä Hansenin kuvaamat liikunnan vaikutukset voisivat linkittyä matalataajuusvärähtelyn vaikutuksiin?
Pohdintaa: Matalataajuusvärähtelyn avulla eri ohjelmia käyttäen voidaan laskea ensin kehon kroonista stressitasoa ja siten pikkuhiljaa lisätä kehon energiaa ja ihminen jaksaa pikkuhiljaa ajatella ja toteuttaa liikuntaa Neurosonicin aktivoivien ohjelmien tuella ja näin voidaan saada hyvää kierrettä aikaiseksi. Lisäksi ihminen voi käyttää Neurosonicin palauttavia ohjelmia palautuakseen fyysisesti ja psyykkisesti kehoa rasittaneista asioista ja sitä kautta parantaa liikunnasta ja stressistä palautumista ja lisätä sitten hyvää kierrettä mieleen ja kehoon ja välittäjäaine ja hormonijärjestelmään.
Matalataajuusvärähtely voi toimia kehossa stressin sammuttajana samoin kuin liikunta yhdistettynä erittäin voimakkaaseen fyysiseen ja psyykkiseen rentoutumiseen
Tässä blogissa en kehota korvaamaan elintärkeää liikuntaa matalataajuusvärähtelyllä. Sen sijaan tuon tämän erinomaisen teknisen mahdollisuuden sammuttaa stressiä helpolla tavalla.
Matalataajuushoidot ja liikunta yhdessä
Ylivireystilan alentaminen
Tänä päivänä ylivireystila on hyvin yleinen negatiivinen ilmiö, joka koskettaa hyvin laajasti nuoresta ikäihmiseen. Näissä tapauksissa valitettavan usein fyysinen suorituskyky alenee ja liikunta ei sujukaan entiseen tapaan. Ts. voimakas harjoitus tai liikunta ei yksinkertaisesti onnistu ja aiemmin tyydytystä tuottanut (fyysinen ja psyykkinen) liikunta on sen hetkiseen tilaan nähden kääntynyt kuormitustekijäksi muiden tekijöiden lisäksi.
Loistava uutinen on mahdollisuus käydä matalataajuushoitolaitteeseen, jossa ei tarvitse tehdä yhtään mitään, vaan kehoon kohdistettu matalataajuinen värähtely huolehtii stressitilan laskemisesta. Tyypillisesti tällaisessa tilassa käytetään rentouttavia tai palauttavia matalataajuushoito-ohjelmia, joilla saadaan autonomisen hermoston parasympaattista puolta aktivoitua ja ylivireystilaa näin laskettua. Matalataajuushoito-ohjelmien valinta ja kehonosakohtainen säätäminen yksilöllisesti on erittäin olennaista. Matalataajuusvärähtelyn avulla on mahdollista saada nopeutettua ylivireystilan laskemista ja toipumista.
Kehon haastaminen ja vireystilan nostaminen
Kun liikunnan määrä on olennaisesti vähentynyt, seurauksena on usein väsymystä ja alivireystila, jolloin fyysinen ja psyykkinen suorituskyky on alentunut. Tällöin voimme ensin vähentää kehon stressiä rentouttavilla ohjelmilla ja myöhemmin haastaa kehoa sopivasti säädetyillä aktivoivilla ja osin myös palauttavilla ohjelmilla. Aktivoivilla ohjelmilla on oikein säädettynä virkistävä ja toimintakykyä lisäävä vaikutus. Edellytys näiden vahvempien ohjelmien käyttöön yleensä on, että unen laatu on saatu korjattua ja stressitilaa on saatu laskettua.
Toimintakyvyn vahvistaminen
Matalataajuushoitoja voidaan siis käyttää urheilun sijaan, kun syystä tai toisesta liikunta ei ole mahdollista tai on hyvin rajoitettua. Matalataajuusvärähtelyn avulla on mahdollista helpottaa ja nopeuttaa liikunnan paluuta arkeen. Lisäksi matalataajuushoidot soveltuvat erinomaisesti liikunnan tukemiseksi ja palautumisen tehostamiseen liikunnan jälkeen.
Mitä palautetta asiakkaamme ovat antaneet matalataajuushoidoista
Palautteita 25 minuutin rentoutushoidon jälkeen: monet nukkuivat tavanomaista nopeammin, ja jotkut jopa uudelleen, mitä ei normaalisti tapahdu. Rentoutushoito koettiin rauhoittavana ja kehoa sekä mieltä tasapainottavana, mikä helpotti huolten kanssa elämistä ja piti kiireen tunteen loitolla koko päivän. Rentoutunut olo säilyi useiden tuntien ajan, ja unenlaatu parani – kolmantena yönä rentoutushoidosta nukuttiin hyvin, mikä johti levänneeseen ja kiitolliseen oloon aamulla. Rentoutushoidon aikana heräsi myös kiitollisuuden, onnellisuuden ja toivon tunteita, unien määrä lisääntyi, ja aamuöiden epämukava valvominen katkesi. Seuraavana päivänä olo oli rauhallisempi ja virkeämpi iltapäivästä iltaan, ja ajatukset pysyivät pääosin positiivisina, vaikka lähipiirissä oli huolenaiheita. Seuraavat kaksi yötä olivat normaalia parempia, ja monet huomasivat mielen muuttuvan stressaantuneista ajatuksista levollisiksi sekä melkein nukahtaneensa rentoutushoidon loppupuolella, mikä kuvastaa rentoutumisen syvyyttä.
Matalataajuushoidot ja liikunta – niillä on samankaltaisia vaikutuksia
Matalataajuushoidot aloitetaan yleensä rentouttavilla ohjelmilla korjaten yöunta ja laskien stressitasoa, jonka jälkeen on mahdollista haastaa sopivalla tahdilla kehoa voimakkaammilla ohjelmilla, joilla saavutetaan todennäköisemmin liikunnan kaltaisia vaikutuksia.
