Voiko matalataajuushoidoilla olla liikunnan kaltaisia vaikutuksia mieleen ja kehoon? Voiko matalataajuinen värähtely korvata liikuntaa?
Miten matalataajuushoidot/matalataajuinen värähtely voisivat mahdollistaa ja tukea liikuntaa sekä tuottaa ennen kaikkea liikunnan hyötyjä keholle ja mielelle?
Ensin hiukan perustietoa matalataajuushoidoista
Matalataajuushoidolla tarkoitetaan matalataajuisen siniäänen terapeuttista käyttöä. Äänistimulaatio ohjataan laitteiston kautta ihmisen kehoon. Matalataajuushoidoissa käytettävissä laitteissa käytetään siniääntä, joka on kaikkein yksinkertaisinta olemassa olevaa ääntä. Menetelmässä käytettävän siniäänen korkeus vaihtelee tyypillisesti 20-100 Hz:n välillä. Lisäksi keskeistä on äänivärähtelyn voimakkuuden vaihtelu. Nopeampi vaihtelu koetaan aktivoivana ja hitaampi rauhoittavana. Matalataajuinen äänivärähtely synnyttää myötävärähtelyä kehon eri osissa. Kun kehon lihakset ja kudokset värähtelevät äänistimulaation mukana, ylimääräinen jännitys laukeaa niistä, verenkierto paranee, kehon osat lämpenevät, kuona-aineet kulkeutuvat nopeammin pois ja aivojen hapen saanti paranee.
Kuvassa Neurosonic Pro-tuoli. Muita matalataajuista värähtelyä tuottavia Neurosonic laitteita ovat Divaani, mobiilipatja, moottorisänky ja TV-tuoli. Kaikissa laitteissa on samat ohjelmat (8).
Voiko matalataajuushoidoilla olla samankaltaisia vaikutuksia kuin liikunnalla?
Tutustukaamme lääketieteellisiin tutkimuksiin. Tiedetoimittaja Jani Kaaron ajatuksia ja professori Clinton Rubinin tutkimuksia:
Voi ajatella, että matalataajuusvärähtely aiheuttaa värähtelyä lihaksissa ja mm. tällä mekanismilla sillä on liikunnan kaltaisia vaikutuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on seuraava tutkimus: Hyvä terveys-lehdessä oli 3/2008:uutta lääketieteessä, Jani Kaaron artikkeli: Värinä virittää luuviulun, jos haluat välttää osteoporoosia, liikuta lihaksiasi : Artikkelissa kerrottiin professori Clinton Rubinin Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa laboratoriossa tekemistä tutkimuksista, jotka osoittivat, että jos ihmiset altistetaan säännöllisesti muutaman minuutin ajaksi hyvin matalataajuiselle värinälle – joka on samaa luokkaa kuin kännykän värinähälytys – heidän luunsa vahvistuvat. Heikolla värinällä saatiin osteoporoosin hoidossa yhtä hyviä tuloksia kuin kovilla iskuilla. Rubinin mukaan matalataajuisen värinän hyödyn osteoporoosiin selitys on yksinkertainen. Tähän asti osteoporoosin ehkäisyä on ajateltu vain luun kannalta, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty lihaksiin. Lähes kaikki luuhun kohdistuva rasitus tulee kuitenkin lihaksista. Lihas itse on pieni moottori. Kun lihas supistuu, se värähtelee n. 20-60 kertaa sekunnissa ja nämä värähtelyt pommittavat luuta. Kun liikutamme käsiämme, jalkojamme ja kehoamme, triljoonat heikot värähtelyt helisyttävät luitamme eri puolilla kehoa. Nämä pienet värinät kertovat luille, että tämä ihminen liikkuu paljon ja käyttää lihaksiaan, joten hän tarvitsee lujat luut. Rubinin ”terapiassa” potilas joko seisoo tai istuu tarjottimen kokoisella pyöreällä ja tärisevällä alustalla päivittäin 10-15 minuuttia. Vaikutus perustuu lihasten luonnollisten värähtelyjen voimistamiseen. Hoidon tarkoituksena on korvata lihasten luontaisia värähtelyjä ihmisillä. Vahvin näyttö värinän eduista tulee tutkimuksesta, jossa liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset lapset altistettiin värinälle ja heidän luunsa uudismuodostusta verrattiin kontrolliryhmään. Kuuden kuukauden seurannan jälkeen hoidettujen lasten luiden tiheys oli kasvanut yli 6 prosenttia, kun taas kontrolliryhmä oli samana aikana menettänyt lähes 12 prosenttia luidensa tiheydestä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Liike käskee kantasoluja: Rubin uskoo, että tärinä vaikuttaa viime kädessä kantasoluihin. Siitä ovat osoituksena havainnot, jonka mukaan värinällä on suotuisia vaikutuksia myös muihin kudoksiin. Rubinin ryhmä on hiljattain osoittanut, että värinä kasvattaa luiden lisäksi myös lihasmassaa.
Vielä enemmän huomiota on saanut kuitenkin tutkimus, jonka mukaan värinä vähentää rasvakudoksen muodostumista. Tutkimuksessa vertailtiin kahta hiiriryhmää, joista toinen altistui värinälle 15 minuuttia päivässä 15 viikon ajan, toinen ei. Molemmat elivät samanlaisissa olosuhteissa ja söivät samaa ruokaa. Kokeen päätteeksi väristetyt hiiret olivat vain aavistuksen verran hoikempia kuin kontrolliryhmän hiiret, mutta niiden massa oli lihasta. Värinälle altistetuissa hiirissä oli 28 prosenttia vähemmän rasvaa. Rubinin mukaan sekä luu-, lihas- että rasvasolut saavat alkunsa samoista kantasoluista mutta ne reagoivat eri tavalla tärinään. Kantasolujen kielellä tärinä ilmeisesti tarkoittaa, että muutu luuksi ja lihakseksi; sen puuttuminen taas tarkoittaa, että nyt voi muuttua rasvasoluksi.”
Matalataajuushoitolaitteilla tuotettu värähtely on taajuudeltaan 20-100 Hz, eli samaa taajuusaluetta Rubinin tutkimuksessa käytetyn värähtelyalustan kanssa. Matalataajuusvärähtelyä tuottavat laitteet ovat lisäksi käytännöllisiä, miellyttäviä ja ergonomisia laitteita, joissa tuo edellä mainittu värähtely voidaan kohdistaa koko kehon alueelle ja säätää kehonosakohtaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Eikä tässä vielä kaikki. Katsotaanpa vaikutuksia aivoihin lääkäri Anders Hansenin kanssa:
Lääkäri Anders Hansen on kirjassaan: Aivovoimaa, näin vahvistat aivojasi liikunnalla (2017) käsitellyt liikunnan hyödyllisiä vaikutusmekanismeja aivoille, keholle ja stressinsäätelylle ja todennut muun muassa, että lihaksissa piilee stressinpuhdistuslaitos.
Laboratorio-oloissa on kehitetty ryhmä geenimanipuloituja hiiriä, joiden lihaskunto on jo syntyessä erinomainen ja joiden on todettu olevan lähes immuuneja stressille. Näiden hiirten lihaksissa on proteiinia, joka neutraloi stressin vaikutuksesta muodostuvaa kynureniinia. Kynureniini on vaarallista aivoille, mutta lihakset neutraloivat sitä.
Sama neutralointimekanismi löytyy myös ihmisten lihaksista, jotka ilmeisesti muiden tehtäviensä ohella toimivat tämän vahingollisen stressiaineen puhdistuslaitoksena. Lihakset suojaavat aivoja kynureniinilta suunnilleen samoin kuin maksa puhdistaa verestä muita vahingollisia aineita. Lihasvoimaharjoittelu auttaa stressiä vastaan. Liikunta tekee hyvää stressistä tai ahdistuksesta kärsiville monella eri mekanismilla.
Kortisolitaso laskee aina liikunnan jälkeen eikä nouse yhtä vahvasti seuraavassa stressaavassa tilanteessa. Stressijärjestelmän jarrupolkimet, hippokampus ja otsalohko, vahvistuvat ja hillitsevät paremmin hätämoottorina toimivaa mantelitumaketta. Aivojen jarrujärjestelmä GABA aktivoituu ja GABAn aktivoiminen helpottaa nopeasti ja tehokkaasti stressiä. Lihakset kasvavat ja neutraloivat paremmin kynureniinia. Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan. GABAn aktivoimiseen riittää kävely, mutta tehokkaampaa on juosta tai pyöräillä. Tutkimusten mukaan liikunta lisää GABA-aktiivisuutta erityisesti aivokuoren alla sijaitsevissa aivojen osissa samoilla alueilla, joilla stressi yleensä muodostuu.
GABA (Gamma-aminobutyric acid) rauhoittaa aivoja ja hillitsee aivosolujen aktiivisuutta kuin ”palosammutin”. Ja kun aktiivisuus vähenee aivoissa, stressintunne katoaa. GABAn aktivoiminen helpottaa siis nopeasti ja tehokkaasti stressiä- ja sen saa aktivoitua yhtä lailla alkoholilla kuin rauhoittavilla pillereilläkin.
Kaikeksi onneksi GABAn voi aktivoida alkoholin ja pillereiden lisäksi liikunnalla. GABAn aktivoimiseen riittää kävely, mutta tehokkaampaa on juosta tai pyöräillä. Tutkimusten mukaan liikunta lisää GABA-aktiivisuutta erityisesti aivokuoren alla sijaitsevissa aivojen osissa samoilla alueilla, joilla stressi yleensä muodostuu. Koska GABA-aktiivisuus lisääntyy juuri siellä, liikunta iskee suoraan stressin ytimeen.
Liikunta rauhoittaa stressijärjestelmää. Hippokampusta ja otsalohkon etuosaa (prefrontaalikorteksi) voidaan vahvistaa liikunnalla. Prefrontaalikorteksissa sijaitsee mm. kyky hillitä impulsseja ja taito ajatella abstraktisti ja analyyttisesti. Stressitilanteissa otsalohkon tehtävä on estää tunteiden ylireagointi ja järjenvastainen toiminta. Otsalohkon eli aivojen ajattelevan osan vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää stressin hillitsemisessä. Heti kun keho lähtee liikkeelle, verenkierto nopeutuu myös aivoissa ja otsalohko saa enemmän voimaa ja alkaa toimia paremmin.
Kun liikuntaa jatketaan pidempään, otsalohkoon muodostuu uusia verisuonia, ja niiden ansiosta veri- ja happihuolto alkavat toimia paremmin ja kuona-aineet poistuvat tehokkaammin. Säännöllinen liikunta vahvistaa otsalohkon ja mantelitumakkeen välistä yhteyttä. Se tekee mantelitumakkeen hallinnasta helpompaa. Pitkään jatkuva säännöllinen fyysinen aktiivisuus myös kasvattaa hieman otsalohkoa. Jotta otsalohko saisi hyvät edellytykset kasvaa ja siten kehittyä paremmaksi mantelitumakkeen hillitsijäksi, liikuntaa on harrastettava säännöllisesti päivien sijasta kuukausia. Parhaat vaikutukset vointiin ja stressinsietoon alkavat toteutua, kun liikuntaa jatkaa säännöllisesti pari kuukautta. Lisäksi joidenkin tutkimusten tuloksista voi mm. päätellä, että HPA-akselin aktiivisuuden rauhoittaminen parantaa itseluottamusta, mikä myös kiinteästi liittyy stressiin ja ahdistukseen. Hyväkuntoinen keho käsittelee stressiä paremmin: Juoksun, pyöräilyn tai muun fyysisesti raskaan toiminnan aikana kortisolitaso nousee luontaisesti, koska aktiivisuus rasittaa eli stressaa kehoa. Kun liikuntakerta on ohi, keho ei enää rasitu ja kortisolin taso laskee matalammaksi kuin se oli ennen lenkille lähtöä. Jos lenkkeilyä harrastaa säännöllisesti, kortisolitaso nousee hiljalleen aina vain vähemmän kunkin lenkin aikana ja laskee yhä enemmän niiden jälkeen. Ja jos harrastaa liikuntaa säännöllisesti, kortisolin määrä nousee vähemmän myös silloin, kun stressireaktion aiheuttaa jokin muu syy kuin liikunta. Kehon stressireaktiot siis lievenevät kunnonnousun myötä riippumatta siitä, mikä stressiä aiheuttaa. Yksinkertaistaen: liikunta opettaa keholle, ettei stressiin kannata reagoida vahvasti.
Miten nämä Hansenin kuvaamat liikunnan vaikutukset voisivat linkittyä matalataajuusvärähtelyn vaikutuksiin?
Pohdintaa: Matalataajuusvärähtelyn avulla eri ohjelmia käyttäen voidaan laskea ensin kehon kroonista stressitasoa ja siten pikkuhiljaa lisätä kehon energiaa ja ihminen jaksaa pikkuhiljaa ajatella ja toteuttaa liikuntaa Neurosonicin aktivoivien ohjelmien tuella ja näin voidaan saada hyvää kierrettä aikaiseksi. Lisäksi ihminen voi käyttää Neurosonicin palauttavia ohjelmia palautuakseen fyysisesti ja psyykkisesti kehoa rasittaneista asioista ja sitä kautta parantaa liikunnasta ja stressistä palautumista ja lisätä sitten hyvää kierrettä mieleen ja kehoon ja välittäjäaine ja hormonijärjestelmään.
Matalataajuusvärähtely voi toimia kehossa stressin sammuttajana samoin kuin liikunta yhdistettynä erittäin voimakkaaseen fyysiseen ja psyykkiseen rentoutumiseen
Tässä blogissa en kehota korvaamaan elintärkeää liikuntaa matalataajuusvärähtelyllä. Sen sijaan tuon tämän erinomaisen teknisen mahdollisuuden sammuttaa stressiä helpolla tavalla. Mitä hyötyjä tai erityisiä syitä on käyttää matalataajuusvärähtelyä liikunnan sijaan tai liikunnan lisäksi?
Ylivireystilan alentaminen
Tänä päivänä ylivireystila on hyvin yleinen negatiivinen ilmiö, joka koskettaa hyvin laajasti nuoresta ikäihmiseen. Näissä tapauksissa valitettavan usein fyysinen suorituskyky alenee ja liikunta ei sujukaan entiseen tapaan. Ts. voimakas harjoitus tai liikunta ei yksinkertaisesti onnistu ja aiemmin tyydytystä tuottanut (fyysinen ja psyykkinen) liikunta on sen hetkiseen tilaan nähden kääntynyt kuormitustekijäksi muiden tekijöiden lisäksi.
Tällöin loistava uutinen on mahdollisuus käydä matalataajuushoitolaitteeseen, jossa ei tarvitse tehdä yhtään mitään, vaan kehoon kohdistettu matalataajuinen värähtely huolehtii stressitilan laskemisesta. Tyypillisesti tällaisessa tilassa käytetään rentouttavia tai palauttavia matalataajuushoito-ohjelmia, joilla saadaan autonomisen hermoston parasympaattista puolta aktivoitua ja ylivireystilaa näin laskettua. Matalataajuushoito-ohjelmien valinta ja kehonosakohtainen säätäminen yksilöllisesti on erittäin olennaista. Matalataajuusvärähtelyn avulla on mahdollista saada nopeutettua ylivireystilan laskemista ja toipumista.
Kehon haastaminen ja vireystilan nostaminen
Kun liikunnan määrä on olennaisesti vähentynyt, seurauksena on usein väsymystä ja alivireystila, jolloin fyysinen ja psyykkinen suorituskyky on alentunut. Tällöin voimme ensin vähentää kehon stressiä rentouttavilla ohjelmilla ja myöhemmin haastaa kehoa sopivasti säädetyillä aktivoivilla ja osin myös palauttavilla ohjelmilla. Aktivoivilla ohjelmilla on oikein säädettynä virkistävä ja toimintakykyä lisäävä vaikutus. Edellytys näiden vahvempien ohjelmien käyttöön yleensä on, että unen laatu on saatu korjattua ja stressitilaa on saatu laskettua.
Toimintakyvyn vahvistaminen
Matalataajuushoitoja voidaan siis käyttää urheilun sijaan, kun syystä tai toisesta liikunta ei ole mahdollista tai on hyvin rajoitettua. Matalataajuusvärähtelyn avulla on mahdollista helpottaa ja nopeuttaa liikunnan paluuta arkeen. Lisäksi matalataajuushoidot soveltuvat erinomaisesti liikunnan tukemiseksi ja palautumisen tehostamiseen liikunnan jälkeen.
Kehon haastaminen huippusuorituksiin matalataajuusvärähtelyn avulla
24 minuutin Neurosonic aktivointiohjelman jälkeen tehty porrastesti. Kyseessä 56 -vuotias peruskuntoinen nainen.
Kuvissa suorituksesta muodostetut Garmin ja Oura-analyysit. Garmin älykellon tuottamat kerrostiedot Oura älysormuksen avulla tehty aktiivisuusmittaus.
Mitä palautetta asiakkaamme ovat antaneet matalataajuushoidoista
Ohessa palautteita 25 minuutin rentoutushoidon jälkeen:
- Nukahdin nopeasti
- Nukahdin uudelleen, mitä yleensä ei tapahdu
- Olo oli tasapainoinen rentoutushoidon jälkeisenä päivänä, vaikkakin oli huolenaiheita
- Rentoutushoito tuntui rauhoittavan kehoa ja mieltä
- Kiireen tuntu pysyi poissa koko päivän rentoutushoidon jälkeen
- Olo oli rentoutunut useiden tuntien ajan
- Kolmantena yönä rentoutushoidosta nukuin hyvin
- Aamulla hyvin nukutun yön jälkeen oli levännyt olo
- Hoidon aikana tuli kiitollisuutta, onnellisuutta ja toivoa
- Unien määrä lisääntyi ensimmäisenä yönä
- Aamuöiden ikävä valvominen taisi katketa tähän
- Normaalia rauhallisempi olo seuraavana päivänä
- Olin virkeä koko iltapäivän ja illan. Ajatukset olivat enimmäkseen positiivisia, vaikka lähipiirissä onkin vakavia huolenaiheita. Seuraavat 2 yötä normaalia paremmat.
- Melkein nukahdin rentoutushoidon loppupuolella, mikä kertoo todella hyvästä rentoutumisesta
- Ajatukset muuttuivat stressaantuneista levollisiksi
Yhteenveto
Yleensä aloitetaan rentouttavilla ohjelmilla korjaten yöunta ja laskien stressitasoa, jonka jälkeen on mahdollista haastaa sopivalla tahdilla kehoa voimakkaammilla ohjelmilla, joilla saavutetaan todennäköisemmin näitä liikunnan kaltaisia vaikutuksia.
Tapio Jantunen
Vibrac Practioner